Mitä tarkoittaa sähköinen tunnistautuminen?

Linuxkouluun.fi

Sähköinen tunnistautuminen

Sähköinen tunnistautuminen on turvallinen ja luotettava tapa todistaa henkilöllisyys verkossa. Se on tullut keskeiseksi osaksi nykypäivän digitaalista arkea, mahdollistaen pääsyn moniin keskeisiin palveluihin, kuten verkkopankkiin, viranomaispalveluihin ja sähköiseen kaupankäyntiin.

Vahvan sähköisen tunnistautumisen avulla varmistetaan, että vain oikeat henkilöt pääsevät käyttämään luottamuksellisia tietoja ja palveluita, mikä lisää käyttäjän tietoturvaa. Suomessa sähköinen tunnistautuminen on erityisen tärkeää, koska se toimii perustana monien julkisten ja yksityisten palveluiden käytölle.

Vahva sähköinen tunnistautuminen

Sähköinen tunnistautuminen tarkoittaa prosessia, jossa henkilö todistaa henkilöllisyytensä digitaalisessa ympäristössä. Se mahdollistaa turvallisen pääsyn erilaisiin verkkopalveluihin, kuten pankkien, terveydenhuollon ja viranomaisten sähköisiin palveluihin. Jopa nettirahapelien pelaamisen aloittamista on nopeutettu ottamalla tunnistus käyttöön. Niin sanotut pikakasinot yhdistävät talletuksen ja tilinavauksen yhteen nopeaan prosessiin ja kasinopelit saa käyntiin minuuteissa.

Perinteisesti henkilöllisyys on voitu todistaa fyysisesti esimerkiksi henkilökortin avulla, mutta sähköisessä asioinnissa tämä tapahtuu digitaalisin välinein, kuten pankkitunnusten, mobiilivarmenteen tai kansalaisvarmenteen avulla.

Sähköinen tunnistautuminen on erityisen tärkeä osa digitaalista yhteiskuntaa, sillä se varmistaa, että vain valtuutetut henkilöt pääsevät käyttämään henkilökohtaisia tai arkaluonteisia tietoja. Tämä on olennaista esimerkiksi veroasioiden hoitamisessa tai terveystietojen tarkistamisessa. Suomessa sähköinen tunnistautuminen on laajasti käytössä, ja se kattaa niin julkiset kuin yksityiset palvelut.

Erilaiset palvelut, joihin voi tunnistautua sähköisesti

Palvelut tunnistaumisella

Suomalaisiin julkishallinnon palveluihin on voinut tunnistatua sisään jo useita vuosia. Mutta julkishallinnon palveluiden lisäksi tunnistautuminen on käytössä myös yksityisellä puolella.

Palvelu tekee asioinnista verkossa nopeampaa ja turvallisempaa, sillä henkilön identiteetti voidaan varmentaa luotettavasti vahvan sähköisen tunnistautumisen avulla.

Julkishallinnon palvelut

Julkisen sektorin palveluissa sähköinen tunnistautuminen on usein pakollista, kun käsitellään henkilökohtaisia tai arkaluontoisia tietoja. Näihin palveluihin kuuluu muun muassa:

  • Suomi.fi-palvelut: Yksi keskeisimmistä sähköisen asioinnin portaaleista, joka tarjoaa pääsyn useisiin julkishallinnon palveluihin, kuten veroasioihin ja Kelaan. Digi- ja väestötietovirasto osallistuu aktiivisesti sähköisen tunnistautumisen kehitystyöhön, erityisesti Suomi.fi-tunnistuspalvelun kautta.
  • Kela: Sähköinen tunnistautuminen on tarpeen, kun haet sosiaalietuuksia tai tarkastelet terveystietojasi.
  • Verohallinto (Vero.fi): Voit kirjautua omiin veroasioihisi, tehdä veroilmoituksia ja tarkastaa tietojasi sähköisesti pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella.
  • Omakanta: Kansallinen terveydenhuollon järjestelmä, jonka avulla voit tarkastella omia terveystietojasi ja lääkereseptejäsi.
  • Traficom: Voit hallita ajokortteihin, ajoneuvoihin ja muihin liikenteeseen liittyviä asioita sähköisesti.
  • TE-palvelut: Tunnistautumisen avulla voit hoitaa työnhakijaan liittyviä asioita verkossa.

Yksityisen sektorin palvelut

Sähköistä tunnistautumista käytetään yhä enemmän myös yksityisten yritysten palveluissa, erityisesti niissä, joissa käsitellään maksutietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Näitä palveluita ovat muun muassa:

  • Verkkokaupat: Monet suomalaiset ja kansainväliset verkkokaupat mahdollistavat kirjautumisen ja maksamisen pankkitunnusten tai mobiilivarmenteen avulla, mikä nopeuttaa ja helpottaa ostoprosessia. Esimerkkejä ovat Verkkokauppa.com ja Gigantti.
  • Nettikasinot ja vedonlyöntisivustot: Useat suomalaiset nettikasinot ja vedonlyöntipalvelut, kuten Veikkaus ja Unibet, edellyttävät sähköistä tunnistautumista pelaajien henkilöllisyyden varmistamiseksi ja turvallisuuden takaamiseksi.
  • Teleoperaattorit: Esimerkiksi Elisa, Telia ja DNA tarjoavat asiakkailleen mahdollisuuden tunnistautua sähköisesti heidän asiakasportaalissaan, jossa voi hallita liittymiä ja tilauksia.
  • Pankit ja rahoituslaitokset: Pankkitunnuksilla tunnistautuminen on välttämätöntä verkkopankkipalveluissa, kuten OP, Nordea ja S-Pankki. Rahoituslaitokset, kuten Santander ja Resurs Bank, tarjoavat myös palveluita, joissa vaaditaan vahvaa tunnistautumista.
  • Vakuutusyhtiöt: Monet vakuutusyhtiöt, kuten If, LähiTapiola ja Pohjola, tarjoavat asiakkaille mahdollisuuden hallita vakuutuksiaan sähköisesti pankkitunnuksilla kirjautuen.

Muut palvelut

  • Sähköiset sopimus- ja allekirjoituspalvelut: Palvelut, kuten Signicat ja Visma Sign, mahdollistavat sopimusten allekirjoittamisen sähköisesti tunnistautumisen avulla, mikä on erityisen hyödyllistä yrityksille ja yksityishenkilöille, jotka haluavat hoitaa sopimusasioita verkossa.
  • Terveyspalvelut: Yksityiset terveyspalveluntarjoajat, kuten Terveystalo ja Mehiläinen, tarjoavat potilaille mahdollisuuden varata aikoja ja tarkastella terveystietojaan sähköisesti tunnistautumisen avulla.

Vahva sähköinen tunnistautuminen Suomessa

Vahva sähköinen tunnistautuminen on sähköisen tunnistautumisen muoto, jossa henkilön identiteetti varmistetaan luotettavalla ja turvallisella tavalla. Suomessa vahva tunnistautuminen on käytössä monissa arkipäivän toiminnoissa, kuten verkkopankin, terveyspalveluiden ja viranomaisten palveluiden käytössä. Yleisimpiä vahvan sähköisen tunnistautumisen menetelmiä Suomessa ovat pankkitunnukset, mobiilivarmenne ja kansalaisvarmenne.

Pankkitunnukset

Pankkitunnukset ovat Suomessa käytetyin vahvan tunnistautumisen väline. Ne tarjoavat turvallisen tavan todentaa henkilöllisyys verkkopalveluissa. Pankkitunnusten avulla voi kirjautua esimerkiksi Verohallinnon, Kelan ja muiden viranomaisten palveluihin.

Mobiilivarmenne

Mobiilivarmenne on puhelimen SIM-korttiin liitetty sähköinen tunniste, joka mahdollistaa vahvan tunnistautumisen matkapuhelimen avulla. Tämä tunnistautumismuoto on kätevä ja yhä suositumpi, koska se ei vaadi erillisten laitteiden tai sovellusten käyttöä, vaan toimii suoraan käyttäjän matkapuhelimessa.

Kansalaisvarmenne

Kansalaisvarmenne on Valtion tarjoama sähköinen henkilökortti, jota voi käyttää vahvaan tunnistautumiseen. Kansalaisvarmenne on erityisesti suunniteltu viranomaisasiointiin ja se on liitetty henkilön fyysiseen henkilökorttiin.

Sähköisen tunnistautumisen tietoturva ja haasteet

Sähköinen tunnistautuminen perustuu vahvaan tietoturvaan, jonka avulla käyttäjän henkilöllisyys voidaan varmistaa luotettavasti verkossa. Vaikka sähköinen tunnistautuminen on turvallinen tapa hoitaa henkilökohtaisia asioita, siihen liittyy myös tiettyjä tietoturvahaasteita, joita on hyvä ymmärtää.

Sähköisen tunnistautumisen turvallisuuden sääntelystä ja valvonnasta Suomessa vastaa Kyberturvallisuuskeskus, joka toimii osana Liikenne- ja viestintävirasto Traficomia. Kyberturvallisuuskeskus valvoo, että tunnistautumispalveluiden tarjoajat noudattavat voimassa olevia tietoturvasäännöksiä ja EU eIDAS-asetuksen vaatimuksia. Kyberturvallisuuskeskus antaa myös ohjeistuksia ja varoituksia käyttäjille mahdollisista tietoturvauhkista, kuten phishing-hyökkäyksistä, ja tarjoaa työkaluja turvalliseen toimintaan verkossa.

Miten sähköinen tunnistautuminen turvaa käyttäjän identiteetin?

Sähköisessä tunnistautumisessa käytetään yleensä kaksivaiheista tunnistautumista (2FA), jossa käyttäjän on annettava kaksi erillistä tunnistautumistekijää – esimerkiksi salasana ja kertakäyttöinen koodi. Suomessa vahva tunnistautuminen perustuu juuri tähän kaksivaiheiseen prosessiin, jossa pankkitunnukset, mobiilivarmenne tai kansalaisvarmenne tarjoavat käyttäjälle vahvan suojan. Lisäksi yhteydet palveluihin salataan, jotta kolmansien osapuolten olisi mahdotonta siepata tietoja.

Yleisimmät tietoturvauhat

Vaikka sähköinen tunnistautuminen on teknisesti hyvin suojattu, identiteettivarkaudet ja huijausyritykset, kuten phishing, ovat yhä suurimpia uhkia. Phishing-hyökkäyksissä rikolliset pyrkivät kalastelemaan käyttäjien henkilökohtaisia tietoja ja kirjautumistunnuksia, usein luomalla väärennettyjä sivustoja, jotka näyttävät aidoilta. Tämän vuoksi on tärkeää, että käyttäjät tunnistavat mahdolliset huijaukset ja käyttävät vain luotettuja verkkosivustoja.

Miten käyttäjä voi suojautua?

Käyttäjän on tärkeää olla tarkkaavainen sähköisen tunnistautumisen yhteydessä. Yksi tehokkaimmista tavoista suojautua on varmistaa, että aina käytetään vahvoja ja ainutlaatuisia salasanoja, sekä ottaa käyttöön kaksivaiheinen tunnistautuminen aina kun se on mahdollista. Lisäksi on hyvä käyttää ajantasaista virustorjuntaohjelmaa ja seurata mahdollisia tietoturvavaroituksia, joita palveluntarjoajat antavat.

Tietoturvan merkitys vahvassa tunnistautumisessa

Vahva tunnistautuminen vähentää huomattavasti riskejä, koska käyttäjän henkilöllisyys varmistetaan luotettavasti ennen pääsyä palveluihin. Tämä on erityisen tärkeää palveluissa, joissa käsitellään arkaluontoisia tietoja, kuten terveys-, pankki- tai viranomaispalveluissa. On kuitenkin tärkeää pysyä ajan tasalla tietoturvakäytännöistä ja varmistaa, että henkilökohtaiset tunnistautumistiedot pysyvät turvassa.

Sähköinen tunnistautuminen ja EU-lainsäädäntö

Sähköinen tunnistautuminen ei ole pelkästään kansallinen asia, vaan se on tiiviisti sidoksissa Euroopan unionin lainsäädäntöön. EU

pyrkimyksenä on luoda yhtenäinen digitaalinen markkina-alue, jossa kansalaisten on mahdollista käyttää sähköistä tunnistautumista turvallisesti ja luotettavasti kaikkialla unionin alueella. Tämä edellyttää yhteisiä sääntöjä ja standardeja, joilla varmistetaan tunnistautumisen luotettavuus ja toimivuus maiden rajojen yli.

eIDAS-asetus ja sen vaikutus Suomeen

EU eIDAS-asetus (electronic Identification, Authentication and trust Services) on keskeinen lainsäädäntö, joka säätelee sähköistä tunnistautumista ja luottamuspalveluita EUalueella. Asetus tuli voimaan vuonna 2014 ja sen tavoitteena on yhtenäistää sähköisen tunnistautumisen käytäntöjä jäsenvaltioissa, jotta tunnistautuminen olisi luotettavaa ja tunnistautumisjärjestelmät yhteensopivia eri maiden välillä. Tämä tarkoittaa sitä, että suomalaisella sähköisellä tunnistautumisella, kuten pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella, voi tulevaisuudessa kirjautua palveluihin myös muissa EU-maissa.

Suomessa eIDAS-asetuksen mukaisia tunnistautumisratkaisuja on otettu käyttöön jo laajasti, ja pankkitunnukset sekä mobiilivarmenne ovat hyväksyttyjä tunnistautumistapoja monissa EU-maissa. Tämä kehitys mahdollistaa sen, että suomalaiset voivat asioida digitaalisesti ulkomailla aivan kuten kotimaassa.

Sääntely ja valvonta Suomessa

Suomessa sähköisen tunnistautumisen valvonnasta ja sääntelystä vastaa Kyberturvallisuuskeskus, joka toimii Liikenne- ja viestintäviraston alaisuudessa. Kyberturvallisuuskeskuksen tehtävänä on varmistaa, että sähköisen tunnistautumisen palveluntarjoajat noudattavat eIDAS-asetuksen ja kansallisen lainsäädännön vaatimuksia. Tämä sisältää muun muassa vaatimukset tietoturvasta ja käyttäjien henkilöllisyyden vahvistamisesta luotettavalla tavalla.

Kansainvälinen yhteistyö

Sähköisen tunnistautumisen kehittäminen on jatkuva prosessi, ja Suomi tekee tiivistä yhteistyötä muiden EU-maiden kanssa parantaakseen tunnistautumisen luotettavuutta ja yhteensopivuutta. Tämä tarkoittaa, että tunnistautumispalvelut tulevat yhä enemmän yhtenäisiksi koko Euroopassa, mikä helpottaa kansalaisten ja yritysten toimintaa yli rajojen.

Sähköisen tunnistautumisen tulevaisuus

Sähköinen tunnistautuminen on kehittynyt nopeasti viime vuosikymmeninä, ja sen merkitys kasvaa jatkuvasti. Teknologian kehityksen myötä tulevaisuudessa on odotettavissa uusia ja entistä turvallisempia tunnistautumistapoja, jotka parantavat käyttökokemusta ja tietoturvaa. Sähköisen tunnistautumisen tulevaisuus tuo mukanaan uusia innovaatioita, kuten biometrisen tunnistautumisen, ja lisää mahdollisuuksia käyttää tunnistautumispalveluita kansainvälisesti.

Biometrinen tunnistautuminen

Yksi suurimmista tulevaisuuden kehityssuunnista on biometrinen tunnistautuminen, joka perustuu käyttäjän ainutlaatuisiin fyysisiin ominaisuuksiin, kuten sormenjälkeen, kasvojen piirteisiin tai iiriksen tunnistukseen. Tämä teknologia on jo käytössä monissa älypuhelimissa ja joissakin sähköisissä palveluissa, mutta sen odotetaan yleistyvän merkittävästi myös viranomais- ja pankkipalveluissa. Biometrinen tunnistautuminen tarjoaa vahvan suojan, sillä fyysisiä ominaisuuksia on hyvin vaikea väärentää.

Kansainvälinen yhteistyö ja tunnistautumisen laajeneminen

Sähköisen tunnistautumisen kansainvälinen yhteensopivuus tulee olemaan entistä tärkeämpää globalisoituvassa maailmassa. EU eIDAS-asetus on jo tehnyt suomalaisista tunnistautumisratkaisuista yhteensopivia muiden EU-maiden järjestelmien kanssa, mutta tulevaisuudessa on mahdollista, että tunnistautumispalvelut laajenevat myös Euroopan ulkopuolelle. Tämä helpottaa esimerkiksi matkustamista ja ulkomailla asiointia, kun tunnistautuminen voidaan hoitaa samoilla välineillä kuin kotimaassa.

Uudet teknologiat

Uudet teknologiat, kuten lohkoketju ja hajautetut tunnistautumisratkaisut, voivat mullistaa tapoja, joilla sähköinen tunnistautuminen toteutetaan. Lohkoketjuteknologia mahdollistaa entistä turvallisemman ja hajautetun tavan hallita käyttäjien henkilöllisyystietoja, mikä vähentää keskitettyjen palveluntarjoajien roolia ja parantaa käyttäjien tietosuojaa. Tämä voisi tehdä tunnistautumisprosessista läpinäkyvämmän ja käyttäjien kannalta hallittavamman.

Yhteenveto

Henkilön tunnistaminen on välttämätön osa yhteiskuntaa ja sen digitaalisoiminen mahdollistaa asioimisen verkossa. Minne moderni yhteiskunta yhä vahvemmin siirtyy.

Suomessa yleisimpiä vahvan sähköisen tunnistautumisen menetelmiä ovat pankkitunnukset, mobiilivarmenne ja kansalaisvarmenne. Tunnistautumisen tietoturva on keskeinen osa prosessia, ja sen avulla pyritään suojaamaan käyttäjät mahdollisilta väärinkäytöksiltä, kuten phishing-hyökkäyksiltä ja identiteettivarkauksilta.

EU eIDAS-asetus on vahvistanut sähköisen tunnistautumisen roolia myös kansainvälisesti, mikä mahdollistaa suomalaisen tunnistautumisen käytön muissa EU-maissa. Tulevaisuudessa biometrinen tunnistautuminen, lohkoketjuteknologia ja hajautetut tunnistautumisratkaisut voivat tuoda mukanaan entistä turvallisempia ja käyttäjäystävällisempiä vaihtoehtoja. Sähköinen tunnistautuminen on jatkossakin olennainen osa digitaalista maailmaa ja sen kehitystä.